Suomen EU-taival kiteytettynä kirjaksi

Suomen 25-vuotista taivalta Euroopan unionin jäsenenä on avattu kymmenistä näkökulmista tuoreessa julkaisussa. Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa -kirjassa joukko suomalaistutkijoita avaa muun muassa sitä, miten EU on muuttanut Suomea ja miten EU itse on muuttunut Suomen jäsenyyden aikana.

– ­Kun takana on 25 vuotta jäsenyyttä, on tutkimuksellisesti hyvä heti koota yhteen tietoa Suomen jäsenyyden ajasta. Teos ei ole tyhjentävä esitys, mutta siinä näkyvät jäsenyysajan eri ulottuvuudet, kirjan toimittaja, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo sanoo.

Professori Juhana Aunesluoma johdattaa aihepiiriin luotaamalla Suomen EU-jäsenyydestä vuosina 1989–1994 käytyjä keskusteluja.  Kimmo Elo avaa Suomen EU-jäsenyyttä suomalaisen integraatiotutkimuksen kentässä, professori Tapio Raunio EU:ta ja Suomen poliittisen järjestelmän muutosta ja professori Janne Salminen Euroopan unionin jäsenyyttä suhteessa Suomen valtiosääntöön. Tutkija Marjo Uutela käy läpi Suomen EU-taipaleen alkua turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ja erikoistutkija Jenni Karimäki keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden sopeutumista Suomen EU-jäsenyyteen.

– Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995 keskellä eurooppalaisen ja globaalin järjestelmän murrosvaihetta. Päätös hakea EU-jäsenyyttä jouduttiin tekemään ajanjaksolla, jossa mahdollisuuksien ikkuna oli auki, ja Euroopalle oli tarjolla monia erilaisia tulevaisuuksia, Elo kuvaa liittymisaikakautta.

Teoksessa tuodaan esille EU:n vaikutus suomalaisten elämään. Tutkijat Timo Ala-Vähälä, Henna Juusola, Johanna Moisio ja Taina Saarinen käyvät yhteisartikkelissaan läpi EU:n ja suomalaisen korkeakoulupolitiikan suhdetta. Yliopistonlehtori Hanna Tuominen ja tutkija Matti Välimäki pureutuvat Suomen muuttoliikepolitiikan eurooppalaistumiseen, yliopistonlehtori Heino Nyyssönen EU:n itälaajenemiseen ja hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen EU:n tulevaisuuskonventtiin perustuslakia säätävänä kokouksena.

– Myös Suomen jäsenyysaikana EU on muuttunut merkittävästi. Yksi suurimmista muutoksista on ollut Lissabonin sopimus, joka toimii nykyisen EU:n perussopimuksena. Sopimuksen alkuperäinen tavoite askeleena kohti perustuslakia ja EU:n asemaa valtiollisena toimijana ei toteutunut, mutta eurooppalainen yhteistyö on laajentunut talouden ja ylikansallisen politiikan piireistä laajemmalle yhteiskuntaan, Elo sanoo.

Teoksen artikkeleissa suomalaiset EU- ja Eurooppa-tutkijat tarkastelevat EU:n kehitystä omien painopistealueidensa kautta. Ajallinen jänne ulottuu 1980-luvun murroksesta 2020-luvun alkuun.

– Tavoitteenamme on ollut auttaa lukijaa asettamaan Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä ilmiöitä, ratkaisuja ja kehityskulkuja osaksi laajempaa integraatiohistorian kaarta ja kontekstia. Se, minkä toivon kirjan kirkastavan on se syvällinen muutos, joka yhteiskunnassamme ja politiikassamme on EU-jäsenyyden myötä tapahtunut. Britanniassa sama nähdään nyt brexitin myötä, se, miten syvällisesti EU vaikuttaa aivan alarakenteita myöten, Elo sanoo.

Elo, Kimmo (toim.): Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa. Sigillum, 2021. https://www.sigillum.fi/tuote/suomi-25-vuotta-euroopan-unionissa/

Kutsumme median mukaan teoksen julkistamistilaisuuteen perjantaina 7.5. kello 10.00 alkaen. Tiedotustilaisuus järjestetään Team-kokouksena Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

Tiedotustilaisuuden ohjelma

  • Tilaisuuden avaussanat / Sigillum Oy:n edustaja, VTT Olli Kleemola
  • Schuman-seuran tervehdys, puheenjohtaja Ville Niinistö
  • Teos kontribuutiona EU-keskusteluun, kirjan toimittaja, dosentti Kimmo Elo
  • EU:n tuntematon itälaajeneminen, artikkelin kirjoittaja, dosentti Heino Nyyssönen
  • Maahanmuutto eurooppalaisena kysymyksenä, artikkelin kirjoittajat VTT Hanna Tuominen ja VTT Matti Välimäki
  • Keskustelua
  • Klo 11.15 Päätössanat

Lisätietoja: Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo, kimmo.elo@utu.fi, p. 050 449 6348