Yleinen

Ihmisten luoman kriisin ratkaisu tarvitsee myös ihmistieteiden osaamista

Ihmisten luoman kriisin ratkaisu tarvitsee myös ihmistieteiden osaamista

Ilmastokriisiä lähestytään tyypillisesti vain luonnontieteellisestä näkökulmasta, vaikka ilmastonmuutokset juurisyyt ovat ihmisten toiminnassa. Tämän vuoksi ratkaisut ilmastokriisiin edellyttävät väistämättömästi myös ihmistieteiden näkökulmaa. Julkinen keskustelu aiheesta kuitenkin usein ylenkatsoo esimerkiksi ilmastoahdistusta tai muita ilmastonmuutoksen herättämiä psyykkisiä rektioita. Sen sijaan korostaan tarvetta kehittää uusia teknologisia innovaatioita, jotta elämäntyyliimme ei tulisi ikävältä tuntuvia muutoksia.

Oikeusvaltio ja demokratia Euroopassa – heijastuksia Suomeen?

Oikeusvaltio ja demokratia Euroopassa – heijastuksia Suomeen?

Tapahtunutta viime aikoina: koronaan liittyvät poikkeusolot ovat testanneet eurooppalaista oikeusvaltiota. Sota Euroopassa nostaa esiin keskustelua maanosamme demokratiaperinteen merkityksestä. Myös EU on aktivoitunut oikeusvaltioon liittyvien instrumenttien käytössä.

Vaikka Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä oikeusvaltioon ja demokratiaan liittyvissä vertailuissa, on muuttuvassa tilanteessa tärkeää miettiä päivitystarpeita meilläkin. Miten Euroopan tilanne vaikuttaa meihin? Ovatko oikeusvaltion ja demokratian rakenteet riittävän kriisinkestäviä? Entä miten Suomi voisi EU:ssa vaikuttaa oikeusvaltion ja demokratian vahvistamiseen?

Voiko yritys nousta haasteiden ajasta voittajana? 

Voiko yritys nousta haasteiden ajasta voittajana? 

Euroopan unioni on suurten haasteiden edessä. Unioni ja Suomi monien muiden talouksien ohella on kohdannut vuosien 2020 ja 2022 välillä niin koronapandemian kuin Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan. Harva osasi ennakoida näin merkittäviä muutoksia yritysten toimintaympäristöön kotimaassa ja ulkomailla. Pandemia ja sota paljastivat karulla tavalla Euroopan talouksien ja erityisesti Saksan riippuvuuden venäläisenergiasta, joka yhtenä toimenpiteenä sai komission käynnistämään RepowerEU-ohjelman, jonka tavoitteina on hyvin nopeassa aikataulussa irtautua fossiiliriippuvuudesta Venäjään ja vastata ilmastokriisiin.

Jakautuuko maailmantalous blokkeihin?

Jakautuuko maailmantalous blokkeihin?

Viime vuosikymmenten eräs kiistaton taloudellinen menestystarina on maailmankaupan merkittävä vapautuminen ja sen edesauttama elintason nousu eri puolilla maailmaa. Kiina on pystynyt nostamaan satoja miljoonia ihmisiä syvästä köyhyydestä viimeisen kolmen‒neljän vuosikymmenen aikana, mutta myös hyvin moni muu on pystynyt samaan – esimerkiksi Intia ja moni Afrikan maa.

Neljän kriisin kirous

Neljän kriisin kirous

Juuri kun maailma ryhtyi työstämään ilmastonmuutoshaastetta tosissaan ja todella leveällä rintamalla, joku Kiinassa söi lepakon, ja pandemian tulvaportit avautuivat. Kaksi vuotta myöhemmin, kun vihdoin eläteltiin toiveita pandemian osittaisesta selättämisestä, Vladimir Putin päätti hyökätä Ukrainaan. Kaiken tämän taustalla tikittää vääjäämättä etenevä luontokato.

Euroopan historiallinen tilaisuus

Euroopan historiallinen tilaisuus

Elokuussa Turussa järjestetään viides Eurooppa-foorumi, suomalaisen Eurooppa-keskustelun suurin, tärkein ja kiinnostavin tapahtuma. Foorumin viiden vuoden aikana maailman riento on todella ollut rajua. Kun aloitimme vuonna 2018, emme olisi osanneet kuvitellakaan koronapandemiaa tai Venäjän turvautumista täysimittaiseen hyökkäyssotaan omien intressiensä edistämiseksi. Emme sitäkään, että nyt lähes kaikki Euroopan maat kasvattavat sotilasmenojaan kansallisin päätöksin.