Euroopan muutos ja tulevaisuuden haasteet – kohti kestävää ja turvallista Eurooppaa
Eurooppa on muutoksen keskellä. Turvallisuuspoliittinen tilanne on edelleen herkkä Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa Ukrainassa. Suomen ja Ruotsin hakeutuminen Naton jäsenyyteen on konkretisoinut geopoliittisen ympäristön suurimman muutoksen sitten Neuvostoliiton romahduksen. Mutta kuinka pitkään Euroopan ja Nato-maiden kyky tukea Ukrainaa riittää? Mitä voisimme tehdä ase-, ammus- ja muun tarviketuen lisäämiseksi? Mikä on visio tilanteesta, jossa sota ja inhimillinen kärsimys voisi joskus päättyä?
Samalla ilmastonmuutos ja talouskriisi haastavat Euroopan unionia. Jo vuonna 2022 nähtiin useassa Euroopan maassa ennätyksellisen kuuma ja kuiva kesä. Kansalaisten kärsimyksen lisäksi ruoantuotanto ja jopa ydinvoiman tuotanto olivat vaarassa. Tästä kesästä povataan toista samanlaista. Samalla EU on hyväksynyt valtaosan ns. 55-valmiuspaketin mukaisista laeista, joilla pyritään pääsemään tarvittaviin päästövähennyksiin. Mutta riittääkö se? Entä mitä kuumuudessa kärvistelevät äänestäjät ajattelevat?
Venäjän sodan ja koronapandemian loppumisen yhteisvaikutuksena hinnat lähtivät kovaan nousuun viime vuonna. Keskuspankit ovat reagoineet nostamalla päättäväisesti ohjauskorkojaan, tarkoituksenaan kiristää rahoitusolosuhteita ja hillitä talouden ylikuumentumista. Edes pienoinen pankkikriisi Yhdysvalloissa maaliskuussa ei ole muuttanut linjaa. Samalla kun hallitukset ja keskuspankit pohtivat talouden isoa kuvaa, moni kansalainen pohtii riittävätkö omat rahat vuokraan tai lainalyhennyksiin, lomamatkoista puhumattakaan. Ruoan hinta on edelleen korkealla, uhaten eurooppalaisten päivittäisen elämän peruskiviä. Mitä EU tai Suomen uusi hallitus aikoo tehdä?
Miten tähän muutokseen vastataan? Siitä keskustellaan elokuun lopussa Turun Eurooppa-foorumissa, johon kokoontuvat jälleen Suomen ja Euroopan parhaat keskustelijat käsittelemään Euroopan ja maailman muutosta.
Ensi tammikuun Suomen presidentinvaaleissa ja toukokuun Euroopan parlamentin vaaleissa kansalaiset äänestävät juuri näistä kysymyksistä. He odottavat selkeitä vastauksia ja suuntaviivoja siitä, miten Eurooppa ja Suomi voivat vastata haasteisiin ja luoda paremman tulevaisuuden. Eurooppa-foorumin kautta haluamme tarjota areenan, jossa voi tuoda esiin näkemyksiä ja vaihtaa ajatuksia, ehkä oppia jotain uuttakin?
Kansalaiset eivät vain odota vastauksia ylhäältä alas, vaan haluavat osallistua keskusteluun. Tämän vuoden Eurooppa-foorumissa palaamme muutaman koronavuoden jälkeen avoimiin keskustelutilaisuuksiin ja tuomme keskustelun foorumin lisäksi myös suoraan Turun kauppatorille.
Selvää on vain, että helpoilla heitoilla emme selviä. Emme voi ummistaa silmiämme tai vain toivoa, että vanhat hyvät ajat palaisivat. Ilmastonmuutosta on tartuttava sarvista ja luotava edellytykset ripeälle vihreälle siirtymälle. Talouskasvun, inflaation ja kansalaisten toimeentulon paikoin ristiriitaiset tavoitteet pitää tasapainottaa ja lisätä talouspolitiikan koordinaatiota Euroopassa. Ukrainan tukea on lisättävä ja ihmisoikeuksia rikkoneet hyökkääjät saatava vastuuseen, jotta rauha ja vakaus voi palata Eurooppaan.
Paljon on työtä jäljellä, mutta aurinkoisen Aurajoen rannalta se on hyvä aloittaa. Nähdään Turussa elokuussa!