Vihreä siirtymä: onko EU:lla pallo hallussa?

Elokuun Eurooppa-foorumissa keskustellaan aikamme keskeisimmistä kysymyksistä – mukaan lukien siitä, mitä EU tekee ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Euroopan komission Suomen-edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston yhdessä vetämässä (ja allekirjoittaneen moderoimassa) paneelikeskustelussa on luvassa asiantuntevaa ja ajankohtaista keskustelua aiheesta; puhujina on mukana Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Turun Eurooppanuorten puheenjohtaja Susan Saarinen, sekä Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen, Ville Niinistö ja Henna Virkkunen.

Ympäristöasiat ovat meille suomalaisille erityisen tärkeitä. Läpi sukupolvien luonto on tarjonnut meille sekä ilon että rauhoittumisen hetkiä, oli kyseessä sitten keväinen lintujenbongaus, kesäinen mökkireissu, syksyinen marjastus- tai sienestysretki, tai vaikkapa talvi-illan kävelylenkki koiran kanssa. Puhtaasta suomalaisesta luonnosta saamme olla ylpeitä myös kansainvälisellä tasolla.

Luonnon itseisarvon lisäksi ympäristöstä huolehtiminen on järkevää myös taloudellisesti; vihreä siirtymä auttaa meitä luomaan kestävää kasvua, työpakkoja ja innovaatioita reilulla tavalla. Toisaalta Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat tuoneet teemaan myös geopoliittisen ulottuvuuden. Toisin sanoen vihreä siirtymä on paitsi fiksua, myös välttämätöntä Euroopan unionin turvallisuuden, talouden, ja koko tulevaisuuden kannalta.

Mitä kaikkea EU siis tekee vihreän siirtymän eteen?

Vastatakseen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja tarpeisiin Euroopan komissio on laatinut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Kyseessä on joukko aloitteita, joiden tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä – ja samalla varmistaa, että EU:n talouskasvu on kestävää, resurssitehokasta ja kilpailukykyistä.

Keskeisessä osassa ohjelmaa on esimerkiksi kesällä 2021 hyväksytty EU:n vuoteen 2030 ulottuva biodiversiteettistrategia. Strategian mukaisilla toimilla aiotaan mm. perustaa lisää suojelualueita, palauttaa rappeutuneita ekosysteemejä, sekä kohdistaa vuosittain 20 miljardia euroa rahoitusta biodiversiteetin suojeluun ja edistämiseen.

Myös Suomessakin paljon puhuttanut kiertotalous on olennaisessa osassa vihreää siirtymää. Maaliskuun alussa komissio julkaisi ensimmäisen kiertotalouspaketin, jossa painottuu ekologinen tuotesuunnittelu, rakennustuotteiden standardien yhtenäistäminen, sekä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Paketissa oli mukana myös tekstiilistrategia, jonka tavoitteena on tehdä eurooppalaisista tekstiileistä kestävämpiä, korjattavampia sekä kierrätettävämpiä. Loppuvuodesta aloitteita on luvassa puolestaan pakkausmateriaalien vähentämiseksi ja viherpesun ehkäisemiseksi.

Energian osalta Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan on vauhdittanut EU:n irtautumista fossiilisesta energiasta, ja EU onkin komission johdolla omaksunut yhä kattavampia sanktiopaketteja Venäjää vastaan. Samalla EU myös kannustaa jäsenmaita energiatehokkuuteen, sekä pyrkii poistamaan esteitä puhtaan energian rahoituksesta ja palvelumarkkinoilta.

Vaikka komission massiivinen Fit for 55 -ilmastopaketti kaatui parlamentin äänestyksessä erimielisyyksiin päästökaupasta, kyseessä on onneksi enemmän hidastustöyssy kuin täysi stoppi – paketti palautuu nyt jatkokäsittelyyn ja trilogineuvotteluihin parlamentin, neuvoston ja komission kesken. Esimerkiksi kesäkuun alussa Suomessa vieraillut komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans ei ennustanut riskiä lisäviivytyksille.

Toisin sanoen EU:lla on tällä hetkellä monta palloa ilmassa vihreän siirtymän osalta, eikä paneelin puheenaiheista siis ole puutetta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan kanssamme lisää elokuussa!