Voiko yritys nousta haasteiden ajasta voittajana? 

Euroopan unioni on suurten haasteiden edessä. Unioni ja Suomi monien muiden talouksien ohella on kohdannut vuosien 2020 ja 2022 välillä niin koronapandemian kuin Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan. Harva osasi ennakoida näin merkittäviä muutoksia yritysten toimintaympäristöön kotimaassa ja ulkomailla. Pandemia ja sota paljastivat karulla tavalla Euroopan talouksien ja erityisesti Saksan riippuvuuden venäläisenergiasta, joka yhtenä toimenpiteenä sai komission käynnistämään RepowerEU-ohjelman, jonka tavoitteina on hyvin nopeassa aikataulussa irtautua fossiiliriippuvuudesta Venäjään ja vastata ilmastokriisiin. Ilmastokriisin valtavaan haasteeseen EU-komissio on vastannut vihreällä siirtymällä, joka konkretisoituu Fit-for-55 -ilmastopakettiin. Tämä paketti ja digitaalinen siirtymä ovat vaikeasta tilanteesta huolimatta edenneet. Molemmat myös tukevat Suomen ja EU:n talouden rakennemuutosta sekä hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.  

Päästöjä voimakkaasti vähentävien ratkaisujen vauhdittaminen niin Suomessa kuin muualla maailmassa on ensiarvoisen tärkeää. Suomi on asettanut tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraaliuden 2035 mennessä. Käynnissä on siis talouden, teollisuuden, toimialojen, teknologian, liiketoimintamallinen, ansaintalogiikoiden ja osaamistarpeen kokonaismurros, johon on pystyttävä vastaamaan. Ei ihme, että talouden kehitysnäkymät ja tulevaisuus näyttävät monelle sumuisilta. Yksittäisen yrityksen tai yrittäjän voi olla hyvin vaikeaa nähdä oman liiketoimintansa suuntaa erityisesti pidemmällä aikavälillä. Lisäksi yksityishenkilöiden lisäksi inflaatio ja keskuspankkien koronnostopaine synnyttävät epävarmuutta jo valmiiksi hankalassa tilanteessa.  

Ei ole liioiteltua sanoa, että pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristön ja -edellytysten haasteet ovat koko ajan käyneet moninaisemmiksi ja haastavammiksi. Aina on menestyjiä, mutta samaan aikaan moni mikroyrittäjä ja pk-yritys kamppailee liiketoiminnan jatkuvuuden paineessa. Monessa yrityksessä tilanne konkretisoituu vanhaan tuttuun, nyt entisestään kärjistyneeseen, kysymykseen: Miten selvitä lyhyen aikavälin haasteista ja samalla valmistautua suurempiin yhteiskunnallisiin murroksiin niin, että voi nousta kriisistä hyvissä asemissa? 

Yksinkertaista vastausta ei ole, mutta joitakin linjoja voi kuitenkin vetää. Yksin taloustilanteen haasteiden kivirekeä ei kannata vetää. Luotettaviin kumppaneihin ja yhteistyötahoihin kannattaa nojata tarpeessa. Hyvät yhteistyöverkostot, on sitten kyse toimittajista, jakeluverkostosta, markkinoinnista, T&K-kumppaneista tai yhteiskunnan tarjoamista yrityspalveluista, punnitaan vaikeina aikoina. Kumppanien valintaan ja yhteistyön tiivistämiseen kannattaa panostaa jo ennakoitavuudenkin takia. Kaupunkien ja alueiden yritysyhteistyöverkostot ja -yritykset voivat olla tässä apuna, erityisesti jos olemassa olevat verkostot eivät riitä. 

Liiketoimintaa tulisi kehittää myös pitkällä aikavälillä, oman markkina-alueen kehitys huomioiden. Millainen yritykseni on kolmen tai viiden vuoden päästä? Mitkä megatrendit haastavat yritystäni kehittymään ja mihin suuntaan? Onko näköpiirissä uusia markkinoita, liiketoiminta-alueita tai isoja haasteita? Millaisella strategialla vastaan näihin kysymyksiin? Tulevaisuuteen kurkistaminen voi olla haastavaa, ja pitkän aikavälin strategiat jäävät helposti sanahelinäksi. Suuren muutoksen jakaminen riittävän pieniin askeleisiin voi helpottaa – Tällöin vuosikelloihin ja kalentereihin saa tekemisen kokoisia kehittämispalasia, jotka kuitenkin suuntaavat liiketoimintaa kohti isompaa ja välttämätöntä muutosta.